Keskiviikko 18.4.

Keskiviikko 18.4.

Tänään menin itsekseni bussilla koululle. En ollut varma olinko oikeassa bussissa, sillä kuski ei puhunut englantia. Laitoin siksi Googlemapsin varmuudeksi päälle ja huomasin helpotuksekseni, että suunta oli oikea. Matka kesti parikymmentä minuuttia. Oli hauskaa ja kiinnostavaa seurata tavallisia portugalilaisia matkalla kouluun tai töihin. Saksalainen menee täsmälleen ajoissa, ranskalainen 20 minuuttia myöhässä ja suomalainen 20 minuuttia etuajassa, kierrellen ympäristössä kunnes kello on tasan. Näin siis minäkin tein, olin tasan 20 minuuttia etuajassa. : )

Kolme tuntia hurahti nopeasti näiden opiskelijoiden kanssa

Tänään minulla oli ilo seurata kuvataideopettaja Lourenço Mendesin opetusta. Opiskelijat tekivät piirustusharjoituksia samalla kun minä ja Lourenco kiertelimme juttelemassa heidän kanssaan ja kommentoimassa heidän töitään. Luokassa soi taustamusiikki ja kun joku pyysi suomalaista musiikkia, pääsin esittelemään suomalaisia pop- ja metallibändejä. 
Eräs oppilaista laittoi myös Lourencon oman bändin, Smartinin,  musiikkia soimaan (https://smartini.bandcamp.com/) ja oli hauska nähdä, kuinka opiskelijat olivat ylpeitä opettajastaan.  Bändi tulee lähiaikoina esiintymään Arcade Firen lämpppärinä Portossa, eli aika hyvin niillä menee! 
Juttu lipesi musiikista suomalaiseen arkkitehtuuriin, Alvar Aaltoon ja sitä kautta metsään, revontuliin ja avantouintiin. Opiskelijat eivät turhaan ujostelleet vaan kyselivät Suomesta kaikenlaisia juttuja ja vierailuni luokkaan hurahtikin kolmetuntiseksi.  Tunnin jälkeen myös toisen luokan taideoppilaat tulivat kummastelemaan ulkomaanelävää ja juttelemaan kanssani.

Myös muiden luokkien opiskelijat tulivat ihmettelemään vierailijaa

Tunnilta minut kiikutettiin kotoisaan pikkuravintolaan missä tapasin Oliveiran mukavan opettajaperheen, Alfredon ja Marian lapsineen. Heidän poikansa oli ollut Lappeenrannassa neljä kuukautta vaihto-oppilaana.

Iltapäivällä seurasin vielä multimediaopettaja Marcela Araujon opetusta. Kielimuurin takia keskustelu opettajan kanssa oli hankalaa, mutta pääsin osallistumaan tunnille ja kiertelemään luokassa, mikä oli tietenkin kiinnostavaa. 

Koska päivä oli tässä vaiheessa jo pitkällä, päätimme jättää vierailun Casa de Memoria de Guimaraesiin väliin.