Joni Portugalissa 2018: 14.4.-15.4. - Saapuminen Portugaliin

Lauantai 14.4.

Tervehdys!

Tervetuloa Leimun Jonin matkapäiväkirjablogiin. Työskentelen Hyrian audiovisuaalisen viestinnän osastolla graafisen suunnittelun opettajana. Olen juuri saapunut Guimaraesin kaupunkiin Pohjois-Portugalissa. Tarkoituksenani on tutustua paikalliseen yhteistyöoppilaitokseen, käydä moikkaamassa oppilaitani harjoittelupaikoilla ja ohjata paikallisia suomalaisen ammatillisen koulutuksen reformin ja ammattikoulunäyttöjen ihmeelliseen maailmaan.

Guimarães on ihastuttava keskiaikainen kaupunki missä asuu noin 60 000 asukasta. Kaupunki perustettiin 900-luvulla ja se tunnetaan Portugalin valtion synnyinsijana. Guimarãesissa syntynyt kreivi Alfonso Henriques julisti Portugalin itsenäiseksi ja itsensä Portugalin ensimmäiseksi kuninkaaksi. Hotellini sijaitsee Guimaraesin vanhankaupungin keskusaukiolla Largo da Oliveiralla.

Hotel de Oliveira

Tämä matkapäiväni alkoi herätyskellon soittoon kolmen jälkeen aamuyöllä. Lentoni lähti Helsinki-Vantaalta kuudelta aamulla. Välilaskun ja lentokenttäbussin jälkeen kävelin bussiasemalta puolisentoista kilometriä hotellille hinaten matkalaukkua perässäni. Ei kovin hyvä idea mukulakivikaduilla. Päästyäni hotellille klo 16 paikallista aikaa olin lopen uupunut.

Lämpötila on täällä perillä noin 15 astetta, ilma puolipilvinen ja raikkaan keväinen. Kaduilla kulkiessa haistaa portugalilaisen keittiön tuoksut. Matkustuspäivä oli siis melkeinpä tässä. Nyt metsästämään ruokaa! Missä on lähin Mäkkäri? Ei vais, jotain paikallista herkkua pitäis varmaan kokeilla.

Ensin kuitenkin pari sanaa asuinpaikastani. Hotellini Hotel de Oliveira on hurmaava, elegantti hotelli ikivanhan Guimaresin vanhankaupungin keskustassa. Söin juuri ensimmäisen portugalilaisen hotelliaamiaiseni. Normaalin sämpylä- ja kahvikattauksen lisäksi oli erilaisia voitaikinaan leivottuja piirakoita, tuoreita hedelmiä sekä mainiota paikallista makkaraa ja leikkeleitä. Koska päivä tulee olemaan pitkä, tankkasin proteiinia melko reippaasti.

Guimaraesista pääsee kätevästi junalla Portugalin toiseksi suurimpaan kaupunkiin Portoon. Menopaluulippu maksaa vaivaiset 6.20€, vaikka etäisyyttä on joku 70 km. Portossa joka korttelissa tuntuu olevan muinainen kirkko. Lisäksi - koska on sunnuntai - kirkonkellot kilkattelivat jatkuvasti ja pääsin jopa todistamaan ulkojumalanpalvelustakin. Pohjois-Portugali on erittäin katolista seutua, joten osallistujia näihin kirkonmenoihin tuntuu riittävän.

Porton kaupungin juna-asemalla oli prameat kaakelit

Kaunis Art Nouveau -tyylinen kirjakauppa Lello oli ensimmäinen vierailukohteeni. Poikkeuksellisen tunnelmansa lisäksi tämä kirjakauppa on kuuluisa siitä, että 90-luvulla eräs englantilainen opettaja nimeltään J.K. Rowling työskenteli Portossa ja ihastui Lelloon. Kaupan tyylin vaikutteita onkin nähtävissä Harry Potter -kirjoissa ja -elokuvissa. Merkillepantavaa oli myös se, että kirjakauppaan joutui ostamaan neljän euron sisäänpääsylipun ja jonottamaan kolme varttia. Sisäänpääsylipun hinnan sai takaisin hyvityksenä ostamansa kirjan hinnasta. Hinnat tosin olivat
kaksinkertaiset siihen, mitä muissa kirjakaupoissa :).

Kävin katsomassa myös Pyhän Fransiskuksen kirkkoa ja sen katakombeja. Kirkko oli kuin kultaan kastettu - lähes kaikki seinät ja katto oli päällystetty kullalla. Samalla matkalla tuli koettua pari muutakin kirkkoa.Näitä rokokoo- ja goottilais- tyylisiä kirkkoja on lähes joka nurkassa ja niiden loistoon turtuu äkkiä.

On kuitenkin helppo ymmärtää minkä vaikutuksen ne ovat tehneet aikalaisiinsa, jotka eivät ole olleet läheskään niin tottuneita kuva- ja mediatulvaan kuin me nykypäivän ihmiset olemme. Yksityiskohtaisin veistoksin ja maalauksin kerrotut Raamatun tarinat, kaunis käsityö ja pelkkä kullan määrä vetävät nykyihmisenkin hiljaiseksi.

Sitten taas hotellille blogia kirjoittamaan. Uni maistuu kymmenen tunnin päiväretken jälkeen melkoisen hyvältä.